Suomen nuoremman rautakauden miestenhaudoissa on löydetty useita merkkejä sinisestä viitasta. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander (mm. Euran esihistoria, Vammala 2000) ja Jaana Riikonen (Mahtimiesten jäljillä – tiennäyttäjinä tekstiilit. Muinaisaja teadus 13. 2006) ovat ilmaisseet, että juuri tummansininen viitta on ollut viikinkiajalla ja sen jälkeenkin, vielä 1100-luvulla, merkki vallasta ja/tai vauraudesta. Vaikka tuolloin vaatetusmuoti oli jo mahdollisesti muuttunut (lue: alkanut eurooppalaistua), käyttivät vallan miehet (entä naiset?) edellisten sukupolvien käyttämää ja 1100-luvun miesten vaatetuksessa jo vanhanaikaisin pronssikierukoin koristeltua viittaa ainakin tärkeissä juhlissa.
Sinisen viitan kutoi ensimmäiseksi Erja Valtonen (nyk. Erja Kaarina Helkiö) artesaanin lopputyönään (julkaisematon). Hänen kokeiluihinsa perustuen kudoin keväällä 2010 itsekin sinistä viikinkiajan viittaa, jo toista kertaa. Sen tein Pirtin kehräämön kampavillasta tex 90×2, kuten Erja. Erjan esikuvana käyttämän Luistarin kalmiston haudan 348 viitta oli kudottu raidalliseksi, ja silti se oli yksivärinen. Raidat tulevat esiin, kun viittaa katsoo tietyssä valossa. Raidat muodostuvat kuteen neljän Z-suuntaan ja neljän S-suuntaan kehrätyn langan vuorottelusta.
Viitan leveydeksi tuli 110 ja pituutta tuli valmiina 170 cm. Alku- ja lopetusnauhat vieläkin työstä puuttuvat… Koska kudoin loimen vaakatasopuissa enkä pystypuissa, teen sekä alku- että lopetuslautanauhan jälkikäteen. Ainoastaan leikatut nauhan kuteen päät kertovat asian jälkeenpäin, sillä pystypuissa kudottaessa loimi luodaan suoraan kudottavaan aloituslautanauhaan, eikä sen kuteena käytettäviä loimenpäitä tarvitse leikata.
Loimen tiedot (Maikki Kariston laskelmien mukaan):
lankaluku 788
tiheys 7 ja 14
pirta 35/2, putkihulpiot (kummassakin reunassa 16 lankaa) 35/4
Vielä tuon aikakauden vaatteessa oli tyypillistä putkihulpiot, jotkas tekivät kankaan reunan siistimmäksi ja vahvemmaksi käyttää. Putkihulpio tarkoittaa käytännössä kaksinkertaista reunaa palttinasidoksella. Joskus putkihulpioiden ajateltiin kudotun lautanauhojen avulla, mutta se osoittautui työlääksi. Tämän viitan putkihulpiot on kudottu Hannele Köngäksen niisintäsuunnitelman mukaan. Se vaikuttaa järkevältä, ja on myös helposti sovellettavissa vaakatasopuihin.
Itse asiassa kudoin kaksi viittaa, joista toinen on nyt myytävänä.
Uusiksi meni! 