Lautanauhaa ommellen kankaan reunaan

26.1.2013

Vaatteiden ja kankaiden leikatut reunat voi huolitella lautanauhan avulla kahdella eri tavalla: joko kudotaan lautanauha kankaan suoraan reunaan käyttämällä kankaan loiminippuja kuteena tai ompelemalla lautanauha neulalla ja langalla kankaan leikatun reunan päälle.  Jälkimmäistä tapaa voi hyvin käyttää myös kankaan kaarevaan reunaan. Sen työvaiheet ovat tässä:

1. Vie neula ja lanka viriön läpi vasemmalta oikealle.

2 Pistä neula nauhaloimen ja kankaan alta ylös (nauhan/loimen leveyden etäisyydeltä leikatusta reunasta).

3 Käännä laudoilla uusi viriö. Sido laudat toisiinsa kääntämisen välillä. Voit käyttää tässä esimerkiksi pyykkipoikaa tai kuminauhalenkkiä.

Toista kohtia 1-3.

talvikoristeita 030

talvikoristeita 029

lautanauhaa 001


Niisinauha

27.3.2011

Niisinauha tuntuu olevan ongelma ihan arkeologeillekin. Sama virheellinen niisinauhan tekniikka kuva toistuu kirjasta toiseen. Kirjasta Wowen into the Earth (Else Östergaard) kopioitu kuva esimerkiksi kirjaan Norse Patterns. Kirjoissa olevan kuvan mukaan tehty ”nauha” tuskin on edes nauhaa, eikä ainakaan niisinauhaa. Näissä  kuvissa syntyy niisinauhaa ihan oikeasti.

Niisinauha muistuttaa kankaankudontaa enemmän kuin mikään muu nauhan kudonta. Viriötä ei muodosteta lautoja kääntämällä, kuten lautanauhassa, eikä pirtaa nostamalla, kuten pirtanauhassa, vaan niisiä nostamalla. Kangaspuilla kudottaessa niidet nousevat polkusia painamalla, niisinauhassa niidet pitää nostaa kädellä.

Niisinauhassa viriö muodostetaan eli loimilangat kiedotaan papelolle. Papelo on tässä muovinen putkenpätkä, mutta voi olla vaikka puinen tikku. Joka toinen lanka kiertää papelon ala- ja joka toinen yläkautta. Näin muodostuu luonnollinen viriö.

Papelon lisäksi tarvitaan niisiä. Niidet pitää järjestyksessä puutikku, josta on myös helppo nostaa koko niisirypästä, kun halutaan vaihtaa viriötä.

Niisiä nostamalla muodostetaan toinen viriö.

Näihin viriöihin vuorotelle astetaan kude.

Näitä niisinauhoja kudottiin koristenauhoiksi, mutta Herjolfsnesin löydöissä 1200-1400-lukujen Grönlannissa niitä käytettiin erityisesti saumanvarojen huolitteluun. Tällöin kuteena käytetty kudelanka pujotettiin toisesta sivusta neulan avulla kiinni kankaaseen.

Kiitos kuvausavusta, Maikki!