Sadeviitan viimeistelyä: huolittelulautanauhat

28.2.2011

Viimeistelin sadeviittaani huolittelulautanauhoin. Reunasta tuli siisti ja hyvin kaunis. Huolittelulautanauhat tehtiin viikinki- ja keskiajalla lautanauhoin. Sen kuteena käytettiin kankaan loimilankoja nippuina. Tässä viitassa neljän nippuina. Loimilankana oli Pirtin kehräämön lanka, mutta huolittelunauhojen loimen tein ohut-Pirkasta, sillä se kestää hyvin lautojen hankausta nauhoja kudottaessa.

Huolittelulautanauhoja käytettiin kaikissa kotona valmistetuissa vaatekappaleissa Suomessa viikinki- ja keskiajalla.

Alla olevissa kuvissa on uusi suosikkityöskentelyasentoni. Kiitos, Maikki, vinkistä! Tämä on minusta paras konsti huolittelulautanauhojen kutomiseen (ja tavallistenkin lautanauhojen…)

Lautanauhaloimet kannattaa virittää pöydälle tällä tavoin. Kun loimi kulkee kirjapinon päältä, voi työskennellä kätevästi etuviistoon.

Lautanauhaloimeni kirtää alas pöydän jalkoihin. Se solmitaan alku, ja loppupäästään erillisellä nyörillä. Nyörin avulla loimen löysyyttä on helppo säädellä. Huolittelulautanauhat kudoin erittäin löysällä loimenkireydellä.

Mainokset

Neulakinnassukan kantapää

11.2.2011

Pikku vinkki teille (ja meille…) jotka pähkäilevät neulakinnasukan kantapään kanssa. Tapojahan on useita, mutta ystäväni Krista näytti sukkansa ja kas, noin kätevää tapaa en olisi ikinä itse hoksannut käyttää… kuvassa siis ystäväni Kristan sukat, ei omani.

Kristan neulakinnassukan kantapää on tosi nerokas: ei erikseen ompelua, ja vain yksi kääntyminen.

Kristan sukan kantapää näyttää pohjasta tältä.

Kantapää tehdään tällä tavalla (tässä oma sukkani):

Kun on aika kantapään, tee lenkkejä tyhjään ilmaan, ja kun kantapään pituus on tehty, sitten käänny, ja jatka tekemäsi pötkön reunaa takaisin.

Kun olet kääntynyt, jatka sukan ompelua. Kierrä vast'edes ympyrää. Nilkan kohdalle tee kavennuskerros.

Kiitos vinkistä, Krista!


Sininen päällikön viitta rautakaudelta / viikinkiajalta

23.1.2011

Suomen nuoremman rautakauden miestenhaudoissa on löydetty useita merkkejä sinisestä viitasta. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander (mm. Euran esihistoria, Vammala 2000)  ja Jaana Riikonen (Mahtimiesten jäljillä – tiennäyttäjinä tekstiilit. Muinaisaja teadus 13. 2006) ovat ilmaisseet, että juuri tummansininen viitta on ollut viikinkiajalla ja sen jälkeenkin, vielä 1100-luvulla, merkki vallasta ja/tai vauraudesta. Vaikka tuolloin vaatetusmuoti oli jo mahdollisesti muuttunut (lue: alkanut eurooppalaistua), käyttivät vallan miehet (entä naiset?) edellisten sukupolvien käyttämää ja 1100-luvun miesten vaatetuksessa jo vanhanaikaisin pronssikierukoin koristeltua viittaa ainakin tärkeissä  juhlissa.

Sinisen viitan kutoi ensimmäiseksi Erja Valtonen (nyk. Erja Kaarina Helkiö) artesaanin lopputyönään (julkaisematon). Hänen kokeiluihinsa perustuen kudoin keväällä 2010 itsekin sinistä viikinkiajan viittaa, jo toista kertaa. Sen tein Pirtin kehräämön kampavillasta tex 90×2, kuten Erja. Erjan esikuvana käyttämän Luistarin kalmiston haudan 348 viitta oli kudottu raidalliseksi, ja silti se oli yksivärinen. Raidat tulevat esiin, kun viittaa katsoo tietyssä  valossa. Raidat muodostuvat kuteen neljän Z-suuntaan ja neljän S-suuntaan kehrätyn langan vuorottelusta.

Viitan leveydeksi tuli 110 ja pituutta tuli  valmiina 170 cm.  Alku- ja lopetusnauhat vieläkin työstä puuttuvat… Koska kudoin loimen vaakatasopuissa enkä pystypuissa, teen sekä alku- että lopetuslautanauhan jälkikäteen.  Ainoastaan leikatut nauhan kuteen päät kertovat asian jälkeenpäin, sillä pystypuissa kudottaessa loimi luodaan suoraan kudottavaan aloituslautanauhaan, eikä sen kuteena käytettäviä loimenpäitä tarvitse leikata.

Loimen tiedot (Maikki Kariston laskelmien mukaan):
lankaluku 788
tiheys 7 ja 14
pirta 35/2, putkihulpiot (kummassakin reunassa 16 lankaa) 35/4

Vielä tuon aikakauden vaatteessa oli tyypillistä putkihulpiot, jotkas tekivät kankaan reunan siistimmäksi ja vahvemmaksi käyttää. Putkihulpio tarkoittaa käytännössä kaksinkertaista reunaa palttinasidoksella. Joskus putkihulpioiden ajateltiin kudotun lautanauhojen avulla, mutta se osoittautui työlääksi. Tämän viitan putkihulpiot on kudottu  Hannele Köngäksen niisintäsuunnitelman mukaan. Se vaikuttaa järkevältä, ja on myös helposti sovellettavissa vaakatasopuihin.

Itse asiassa kudoin kaksi viittaa, joista toinen on nyt myytävänä.


Itken rahakukkaroni äärellä

23.1.2011

Kyllä keskiaikaiseen tapaan kudottuja kankaita vielä saa! Keskiajan materiaaleilla ja kuvioillakin. Tilaus vain menemään Italiaan, ihanaa:
Alkaen € 200,00/m
– € 700,00 m (kankaan leveys 130)
puolimekaaninen toisinto alkuperäisestä mallist,a 100% silkkiä.
alkaen € 700,00 m – € 2300,00 m (kankaan leveys 60 cm)
käsinkudotut kankaat ( sametti ) tehtaan oalkuperäisissä puissa
Alkaen € 900,00- € 2400 m ( kankaan leveys 108 cm)
käsinkudotut kankaat ( brokadit ) tehtaan oalkuperäisissä puissa, kuteena myös oikeatakultaa ja / tai hopeaa.
Spesiaali hinta vielä, vain minulle…
täältä:
http://www.fondazionelisio.org/

Voi itku!